Joulukuu ja joulun valmistelut, ah mikä ihanan stressipitoinen ja kiireinen aikakausi. Hassua, että juuri jouluksi pitää kaikki saada valmiiksi; paikat siivottua ja koristeetkin vielä paikoilleen. Ja lahjat...
Tallikin piti tietenkin koristella jouluiseksi, mutta jostain syystä tänävuonna ei ollut niin paljoa joulufiilistä, että olisi jaksanut talliin hakea kuusta. Sai muoviset havuköynnökset riittää, niilläkin sai yllättävän jouluista.

Herra Hevoinen vietti tyypilliseen tapaansa joulukuutaan, tarhassa laiskotellen ja heinää mutustaen.
Ihme kyllä Lucky ei ole järin pulleassa kunnossa vaan hyvinkin sopusuhtainen.
Jalat ovat taas olleet vaihtelevassa kunnossa, välillä herra on nilkutellut ja välillä jalat ovat taas näyttäneet todella hyviltä ja liike lähestulkoon puhtaalta.
Etukaviot ovat tällä hetkellä niin upean näköiset, että eivät ne voisi tuon hienommat olla! Ei minkäänlaisia lohkeamia reunoilla, täydellisen muotoiset. En olisi uskonut tuon kavion materiaalilla, että niitä voisi tulla vielä oikeat kaviot. Vielä kun pohjat saisi vahvistumaan...mutta kyllä tuo jonkinlaista uskoa tulevaisuuteen luo.

Valitettavasti vaan näyttää siltä, että kengät pitää ainakin väliaikaisesti lyödä takaisin etusiin (ja ehkä jopa takasiinkin)...ikävä juttu, mutta tästä lisää sitten tammikuun päiväkirjassa jos näin käy...

Kamma on poikkeuksellisesti viettänyt aika löysän joulukuun. Ratsuna se on toiminut välillä ja ollut hyvinkin vauhdikas. Ratsastuksen aluksi onkin ollut yleensä helpoin päästää se laitumelle hetkeksi riehumaan ja vasta sitten jatkaa ratsastajan kanssa. Liukkaalla kelillä en ole sitä irti uskaltanut päästää kaatumisen pelossa, mutta saa tuo liinankin päässä kivasti energiaansa purettua.
Ensivuonna pitää alkaa panostaa Kamman ajamiseen, ajoponiksi Kamman haluaisin kuitenkin itselleni. Akustin kärryissä on liian lyhyet aisat jatkuvaan ajoon, joten uusien kärryjen ostoksi tämä ajotouhun aloittaminen taas menee.

Kamma on tänävuonna kasvattanut mielestäni normaalia ohuemman karvan.
Veikkaan, että syynä oli jatkuvat sateet kesän jälkeen; aina kun joutui olemaan loimitettuna, niin karva ei kasvanut kunnolla. Toisaalta, ei sille kylmä ole tullut pakkasillakaan, joten ei voi valittaa, on ainakin helppo harjata =)

Pikkumiehen joulukuu on sujunut tutuissa puuhissa; Akusti on tehnyt töitä vaihtelevasti niin kärryjen edessä kuin ratsainkin. Ratsastaessa Aksu on ollut aika haastava. Kentällä se kulkee kivasti, mutta maastoon lähteminen on tuottanut ratsastajille vaikeuksia. Välillä tuntuu siltä, että Akusti tarvitsi jotain toistakin ihmistä joka tahtoisi tutustua siihen kunnolla ja joka tahtoisi oppia tuntemaan sen niin maastakäsin kuin ratsunakin.
Akustihan ei ole helppo ratsu jos sillä ratsastaa joku joka sen kanssa ei ole paljoa töitä tehnyt.

Akusti on semmoinen mamman kultapoju, joka tuo kuun taivaalta ja kävelee perässä vaikka kalliolta alas jos siltä vain sitä pyytää. Mutta Akusti vaatii sen, että se pystyy luottamaan käsittelijäänsä.
Akusti on aina ollut sellainen, että vieraille se ei anna mitään ja omaa väkeään se lähestulkoon palvoo...

Ropsun joulukuu oli leppoisa; se teki vähän hommia ratsuna ja vähän enemmän ajoponina.
Ajaessa se on taas ollut normaali talvi-Ropina, energiaa on ollut vaikka muille jakaa. Kärryjä on ollut kevyt vetää (kiitos Suomen vähälumiset talvet) ja siitä jäävän energian on voinut sitten käyttää pukitteluun ja riehumiseen.
Ei Ropina kuitenkaan villeimpinä päivinäkään ole paha ajettava, kunhan hassuttelee.

Yhtenä päivänä kokeilin ajaa Ropinaa reellä. Ostin ystävältäni semmoisen kesällä ja sen myötä epäilinkin, että Suomeen ei enää lunta saada... Mutta tulihan sieltä onneksi se pari senttiä, että pääsi edes kokeilemaan.
Länget pitäisi tietysti olla, mutta teettämiseksi se menisi tuommoisen minineidin kanssa. Joten testimielessä valjastin valjakkovarusteilla eli vetoliinojen kanssa.
Reki meni minne sattui ja poni oli innoissaan. Kaarteessa reki lähti sivuluisua ja suorallakin se tuntui kiemurtelevan perässä. Ehkä reen pitäisi olla painavampi, että ajoon saisi vakautta. Mutta isompaa rekeä ei sitten tuommoinen pikkuneiti enää jaksaisi kiskoa. Mutta meni miten meni, hauskaa se oli =)